maanantai 7. lokakuuta 2013

Kerro mihin sattuu


Lauantaina itkettiin ja valvottiin Candyn takia. En montaa kertaa elämässäni ole tuntenut itseäni niin avuttomaksi ja onnettomaksi.

Lähdin päivällä kanilaan aikeissa siivota tyttöjen kämppä perinpohjin. Suunnitelmat saivat uuden käänteen kun kanilaa kävellessäni tajusin jonkun olevan vialla. Vastassa oli vain kolme kania, Candyä ei näkynyt missään. Candy on minua aina ensin vastassa, joten tiesin jonkun olevan vialla.

Juoksin kanilan luokse kauhukuvat päässäni ja näin Candyn makaamassa kyljellään häkin perällä. Kani makasi pissalätäkössä ja hengitti vain vaivoin.
Vihelsin ja huutelin Candyn nimeä ja lopulta se nousi vaivalloisesti hieman ylöspäin.
Otin tärisevin käsin kanin pois kämpästään ja aloin kiikuttaa sitä sisälle.
Candy oli ihan veltto ja puuskutti oudosti. Sen silmät oli lasittuneet ja se ei ottanut mitään kontaktia ulkomaailmaan.
 Koko matkan sisälle ajattelin vain, että en kestä menettää Candyä. Ei minun pikku Candyä, jonka hoidin pienestä rääpäleestä isoksi kaniksi...Tunne oli ihan kaamea!

Laskin velton ja haisevan kanin kylppärin lattialle. Sinne Candy lyyhistyi heti kyljelleen. Tällöin soitin äitini apuun, koska piti päästä eläinlääkärille. Tässävaiheessa aloin myös itkemään ihan hulluna, koska olin aivan varma, että rakas kanini ei huomista näkisi...

Tutkit kyynelten valuessa kanin läpi ja huomasin sen mahan olevan ihan turvoksissa. Tästä päättelin, että Candy kärsii suolitukoksesta. Annoimme äidin kanssa tarvittavan ensiavun ja pesimme hieman pissaa pois neidin kyljistä. Sen jälkeen lähdimme ajamaan eläinlääkäriin.

Lääkäri totesi saman mitä minäkin, suolitukoshan se, viellä erittäin paha sellainen. Candy sai nestettä monta ruisketta sekä lääkettä ja parafiiniöljyä. Kotiin saatiin myös lääkkeitä ja hoito-ohje.
Lääkäri myös totesi, että jos ei maanantaihin mennessä helpotu, on Candy pakko leikata.

Lauantai-sunnuntai välisen yön vietin Candyn seurassa. Pelkäsin sen menehtyvän ja murehdin jo leikkausta. Miksi onnen tajuaa vasta kun sen meinaa menettää?

Onnekseni voin kertoa, että Candy voi hyvin! Se on ollut sisällä eristyksessä muusta laumasta ja on alkanut parantua hienosti!
Eilen illalla sairastuvalla vastassa oli jo pirteä kani, joka oli jo ihan oma itsensä. Hirveästi tuntui Candyä kiukuttavan häkissä oleminen ja lääkkeen ottaminen. En varmaan ikinä ole ollut noin onnellinen kanin kiukuttelusta!:)

Taidettiin selvitä hengissä kokemuksesta. Vielläkään ei ole tietoa, että mikä tämän aiheutti. Muut kanit nimittäin on kunnossa ja ruokinassa sun muussa ei ole mitään muutoksia. Jaa-a, tiedä sitä vaikka ei selviäsi ikinä. Pääasia on se, että Candy voi hyvin.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...