Siimahäntiä

Täällä ollaan ihan myytyjä rotille!
 
 
Tytöt on kotiutuneet hyvin ja ovat ihan mahtavia persoonia. Nuttu jännitti ensimmäisten päivien aikana uutta kotia hieman, kun taas Nyyti oli heti kotonansa.
Nuttu jännitti myös hieman uusia ihmisiä ja tuli vastahakoisesti luukulle jos joku muu oli sitä katsomassa. Nyt neiti on paljon rohkeampi tässäkin asiassa, vaikka se jotenkin rentoutuu vielläkin enemmän minun kanssa.
Nyyti taas tulee luukulle heti, on sitten ketä tahansa vastassa. Outoa on kuitenkin se, että Nyyti on kaikkein rauhallisin äitini sylissä. Äitini on rakastunut Nyytiin ja Nyyti myös äitiin.
On jännittävää seurata eläimiä, joskus ne vaan kiintyy johonkin ihmiseen.
Vitsailinkin, että jos Nyyti katoaa, etsin sitä ensin äitini luota;)


Nyyti on edelleen paljon vilkkaampi, se touhuaa taukoamatta. Nyytissä on ihana piirre minkä tajusin yhden käsittelyn ohessa. Hiukseni olivat ponnarilla ja sekös vasta Nyytin sai hermostumaan. Se alkoi repiä ponnaria pois ja nyppi hiuksia auki siitä. Raukka oikein tuhisi kiukkuisesti kun ei saanut ponnaria irti hiuksista:D
Lopulta yritin itsekkin ottaa ponnaria pois, mutta se oli vaikeaa kun Nyyti oli saanut hiukseni ihan sekaisin. Kun itse selvitin hiuksiani, oli taas pikkuapulainen vetämässä hiuksia irti. Tästä tapauksesta sai kyllä makeat naurut!

Nuttu on aivan ihana sylilöllykkä!
Nuunuulle pystyy antamaan pitkiä hierontahetkiä ja se nauttii niistä täysillä. Nuttu rakastaa olla sylissä ja huomioitavana, se usein nukahtaa tuhisten käsille tai olkapäälle pienelle kerälle.
Nuttu on ihan erilainen kuin kämppiksensä, rauhallinen ja varovainen.

 
  Molemmat rotat ovat ihan mahtavia!:)

Kanit asuu viellä vanhalla kämpälläni vanhempieni kanssa, koska uusi kanila ei ole viellä valmis.
Toivotaan, että pian saadaan pitkäkorvienkin muutto tehtyä!