Kiroileva siil....kani!

Kani raukat ovat olleet yli viikon ilman ulkoiluja, koska parhaimillaan mittari on näyttänyt -32astetta, yök! Tästähän kanit eivät tykänneet, vaan osoittavat mieltään omilla tavoillaan.
Nelli oikeastaan ei ole pahemmin kiukutellut ulkoilun puutteessa, se kun mieluummin löhöää pesässä tai herkuttelee kun ulkoilisi. Sitä joutuu välillä ulos patistamaan, vaikka sillä aina ulkona onkin sitten hauskaa.

Rusakko yrittää liikunnan puutteessa karkailla. Hetkeksi kun käännät selkäsi, on jo pitkäkorva livahtamassa jalkojen välistä ulos. Tätähän se teki myös hoitajalle kun olin Thaimaassa..

Ådelia kerää energiaa varastoon ja hyppii kirjaimellisesti seinillä. Hirvee tytympumpun kuuluu kanilan ulkopuolelta kun kani hyppii seinillä ja joskus ikkunaakin päin. Fiksuako?

Pahin kuitenkin kaikista on Candy, joka meinasi aiheuttaa minulle sydänkohtauksen parisen päivää sitten. Tulin normaalisti kanilaan ja yllätin Candyn syömästä muovista mökkiä hirveällä raivolla.
Mökki on ollut kanilassa Nellin majapaikkana (kun se sitä niin kovin rakastaa) ja muksut on tykännyt kököttää sen päällä. Nyt kuitenkin Candy oli syönyt mökistä melkein puolet!
Okei, ehkä kani ei ollut paljoa niellyt muovia, koska lattialla oli mökin jäänteitä.
Komensin hädissäni Candyä, jolta sain murhaavan katseen sen lopettaessa puuhansa. Tarkistin kanin, eikä se näyttänyt kipeältä, eikä vatsa aristanut ollenkaan.
Kysyin eläinlääkäriltä neuvoa hädissäni, ja sain rauhoittavan vastauksen, ettei hätää välttämättä ole.
Kuulemma kania seuraamalla asia hoituu, eikä käynti eläinlääkärillä ole tarpeen, jos kani on normaali. Vähän olen ollut kauhuissani ja seuraillut kania, mutta Candy on täysin oma itsensä, onneksi.  Niin ja lisäksi, että koppi oli tuhottu, niin mökin takana oleva fleece peitto (joka on esteenä, jotta Ådelia ei työnnä päätään kopin ja seinän väliin jumiin.), oli revitty maahan ja pissitty täyteen. Syylliseksi paljastui Candy, jonka maha oli pissiä täynnä...

No, eipä tule aika tylsäksi noiden kanssa. Mietiskelin tässä, että onneksi kanit eivät osaa puhua, ties mitä ilkeitä sanoja Candyn suusta minulle tulisi;)

Tyttöjen "me vihataan sua" ilme.



Ensilumen taikaa

Lumipostauksia ilmestyy jokaisesta blogista..ja meiltä tietysti myös.
Kiirettä on pitänyt kauheasti, eikä ole ollut aikaa päivitellä blogia. Muksut täyttivät keskiviikkona puoli vuotta:3 Juurihan ne vasta syntyi ja nyt ne neidit ovat jo niin isoja! Ajatella, että muksut ovat pyörineet jo puolisen vuotta menossa mukana...

 

 

Jotenkin nyt on vaan tosi hyvä fiilis noista kaneista. Tuntuu, että lauma on sopivan kokoinen ja aivan täydellinen. Usein aina haaveilen jostain uusista roduista (oli sitten mikä tahansa eläinlaji kyseessä), mutta tällähetkellä en edes voisi kuvitella, että tuo lauma kasvaisi tai jotenkin muuttuisi. Näin on täydellistä!

 



 

 

 

Perjantaina tänne satoi ensilumi ja oikein harmitti, etten kerennyt reissun takia päästää neitoja sitä tutkimaan. Lumi kuitenkin pysyi tähän päivään asti. Ilmeisesti lumi oli kauhean jännittävä asia muksujen mielestä, varsinkin Ådelia oli ihan kauhusta kankeana ulos astuttuaan. Yleensä Adelyn jännittää asioita enemmän kuin Ådelia, mutta tälläkertaa rusakkoinen oli paljon rohkeampi.
Ådeliakin kyllä rohkaistui nopeasti ja alkoikin heitellä iloloikkia! Candy otti rauhallisen tyynesti lumen tulon ja keskittyi enemmän lehtien kaiveluun kuin lumen ihmettelemiseen. Nelli taas yllätti innostumalla lumesta ihan kauhesti!
Harmi, ettei kauheasti hyviä kuvia tullut, kun kaikki neljä jänöstä loikki eri suuntiin:)

 

 

Syksyn tullen

Huhhuh mikä kiire on ollut! Tuntuu, ettei ole ollut aikaa mihinkään koko viikkona ja kanitkin joutuivat odottamaan ulkoilua perjantaihin. Voin kertoa, että neidit olivat superkiukkuisia torstaina kun olivat edellisen kerran ollut ulkoilemassa sunnuntaina....
Nyt kuitenkin on leipomonäytöt, kokeet sekä esitelmät takanapäin ja on kauan odotetun loman aika!
Kanit saavat ensiviikolla olla joka päivä ulkona ihmettelemässä syksyn tuloa, se varmaanki  korvaa tämän viikon taukoilut;)

Tässä pari syksyistä kuvaa eiliseltä.

Jotkut on söpöjä ja jotkut on ylisöpöjä!

Olen jo masennellut syksyn alkua...Tänään kuitenkin huomasin, että on sitä vihreää vielä jäljellä! Kesä ei ole vielä ohi;)

Tänään pinnani paloi totaallisesti kun kuviani on kopioitu luvatta. Ei ole kauhean mukavaa löytää omia eläimien kuvia jossain virtuaalihoitolassa. Tästä lähin laitan kuviin oman copy merkin kopioinnin estämiseksi.

Kanit pääsi vaiheeksi kameran eteen. Muksut ja Nelli söpöilivät huolella kameralle. Candy sen sijaa ei ollut iloinen päikkäräiden keskeyttämisestä ja olikin vaikeampi kuvattava. Kyllä lopussa löytyi jo höröhöröä ja iloista naamaa (kun vähän ruualla mielistelin!).

     

        



 



 



 



 

Nautiskelua kesän viimeisistä päivistä

Ensinnäkin anteeksi pitkä postaustauko, blogger ei ole antanut julkaista uusia postauksia...murr!

Molemmista muksuista on kasvanut oikeita kaunottaria! Ilokseni Adelyn alkaa päivä päivältä muistuttamaan unelmieni belgianjänistä. Yksi tyttö kysykin rusakosta "onko toi belgianjänis vai feikki?" mitälie tuo feikki tarkoitti, mutta Adelynin yksi lempinimi onkin nytte feikki bjänis;D



 



       


Nelli oli tänään superiloinen päästessään juoksemaan ja poseerasikin kiltisti kameralle.



 



 


Alan jo valmiiksi haikailla kesän loppumista. Syksy on ollut aina minulle masentavaa aikaa, vaikka nautinkin syksyn väreistä ja kauneudesta. Nyt pitäisi aloittaa kanilassa remontti, että pupusilla olisi mukavat olot talvella! Matot pitäisi vaihtaa ja julkisivua siistiä. Huhhuh mikä homma!
Olen lähdössä Thaimaaseen joulukuussa ja stressaan jo sitä, että kuka pupuja hoitaa ja miten kestän olla kaikista eläimistä erossa...Voi kun ne voisi vaan ottaa mukaan!;D